1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. {102:2} Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi. 2 {102:3} Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle. 3 {102:4} Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa. 4 {102:5} Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni. 5 {102:6} Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani. 6 {102:7} Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa. 7 {102:8} Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla. 8 {102:9} Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta. 9 {102:10} Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä 10 {102:11} sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois. 11 {102:12} Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho. 12 {102:13} Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen. 13 {102:14} Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut. 14 {102:15} Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli. 15 {102:16} Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi, 16 {102:17} kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa, 17 {102:18} kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää. 18 {102:19} Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, 19 {102:20} että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan, 20 {102:21} kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset, 21 {102:22} jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa, Israel 22 {102:23} kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa. 23 {102:24} Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni. 24 {102:25} Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun. 25 {102:26} Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi. 26 {102:27} Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat. 27 {102:28} Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu. 28 {102:29} Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.
<<< edellinen luku --- seuraava luku>>>